Ben Zyskowicz, Suomen pisimpään palvellut kansanedustaja ja Kansallisen Kokoomuksen veteraanipoliitikko, jatkaa työtään eduskunnassa samalla kun hän valmistautuu lähes viisi vuosikymmentä kestäneen poliittisen uransa viimeiseen lukuun.
Toivuttuaan aivoinfarktista vuonna 2025 hän on palannut eduskuntatyöhön ja osallistuu edelleen aktiivisesti keskusteluihin, lainsäädäntötyöhön ja julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti kansallisen turvallisuuden, ulkopolitiikan ja valtiosääntöoikeudellisten kysymysten parissa.
Vaikka hän on vahvistanut, ettei asetu ehdolle vuoden 2027 kevään eduskuntavaaleissa, hän on edelleen yksi suomalaisen politiikan arvostetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista äänistä. Zyskowicz on naimisissa Rahime Husnetdin-Zyskowiczin kanssa, ja pariskunta asuu Helsingissä.
Lähes 50 vuotta eduskunnassa
Harvat poliitikot ovat jättäneet yhtä syvän jäljen suomalaiseen parlamentaariseen politiikkaan kuin Ben Zyskowicz. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 1979 vain 24-vuotiaana, ja siitä lähtien hän on ollut tuttu hahmo suomalaisessa julkisessa elämässä.
Vuonna 2025 hänestä tuli virallisesti Suomen historian pisimpään palvellut kansanedustaja, kun hän rikkoi kaikki aiemmat palvelusennätykset eduskunnassa. Koko uransa ajan hän on edustanut Helsinkiä ja Kansallista Kokoomusta, ja hänet tunnetaan terävästä väittelytaidostaan, valtiosääntöosaamisestaan sekä vahvasta läsnäolostaan eduskunnan keskusteluissa.
Hänen poliittinen matkansa alkoi jo kauan ennen eduskuntaan pääsyä. Helsingissä varttunut Zyskowicz kiinnostui politiikasta teini-ikäisenä kylmän sodan vuosina. Hän liittyi Kokoomuksen nuorisotoimintaan ja nousi nopeasti yhdeksi puolueen aktiivisimmista nuorista vaikuttajista.
Lapsuus ja perheen historia
Ben Berl Zyskowicz syntyi Helsingissä 24. toukokuuta 1954.
Hänen perhetaustansa liittyy läheisesti 1900-luvun Euroopan vaikeimpiin tapahtumiin. Hänen isänsä Abram Zyskowicz oli Puolasta kotoisin oleva juutalainen, joka selvisi natsien keskitysleireiltä toisen maailmansodan aikana ennen kuin asettui lopulta Suomeen. Hänen äitinsä Ester Fridman oli suomalainen juutalainen ja työskenteli puhelinvaihteen hoitajana.
Perhe kohtasi vaikeuksia, kun Abram Zyskowicz hukkui uimaretkellä Benin ollessa vasta kuusivuotias. Hänen äitinsä kasvatti Benin ja tämän vanhemman sisaren Carmelan yksin.
Perhe eli vaatimattomasti, ja Zyskowicz on usein puhunut koulutuksen ja ahkeran työn merkityksestä lapsuusvuosinaan.
Hän kävi Helsingin juutalaista koulua ennen kuin valmistui Töölön yhteiskoulusta vuonna 1973. Myöhemmin hän opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1978.
Nousu Kokoomuksessa
Opintojensa jälkeen Zyskowicz siirtyi nopeasti nuorisopolitiikasta valtakunnanpolitiikkaan.
Hänen valintansa eduskuntaan vuonna 1979 käynnisti yhden modernin Suomen pisimmistä poliittisista urista. Hän toimi myös Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1977–1980 sekä uudelleen vuosina 1993–2008.
1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina hänestä tuli yksi Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
Vuosina 1993–2006 hän toimi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja auttoi johtamaan Kokoomusta useiden merkittävien poliittisten aikakausien läpi.
Hän johti myös tärkeitä parlamentaarisia toimielimiä, mukaan lukien perustuslakivaliokuntaa, ja hänet tunnettiin yhtenä eduskunnan vahvimmista valtiosääntö- ja lainsäädäntöasioiden asiantuntijoista.
Eduskunnan puhemiehenä
Merkittävä virstanpylväs saavutettiin huhtikuussa 2011, kun Zyskowicz valittiin eduskunnan puhemieheksi hallitusneuvottelujen ajaksi.
Vaikka tehtävä oli väliaikainen, se oli yksi suomalaisen politiikan korkeimmista viroista ja osoitti sitä arvostusta, jonka hän oli ansainnut yli puoluerajojen vuosikymmenten aikana.
Hänen maineensa taitavana parlamentaarikkona rakentui paitsi poliittisen kokemuksen myös kyvyn varaan selittää monimutkaisia asioita ymmärrettävästi.
Eri puolueiden kollegat ovat usein kuvanneet häntä tiukaksi mutta erittäin osaavaksi keskustelijaksi.
Ääni Ukrainan tukena
Ulkopolitiikka ja turvallisuuskysymykset ovat nousseet yhä näkyvämpään asemaan Zyskowiczin julkisissa puheenvuoroissa viimeisen vuosikymmenen aikana.
Hän varoitti vuosien ajan Venäjän toimista Ukrainassa ja arvosteli presidentti Vladimir Putinin politiikkaa.
Puhuessaan eduskunnassa ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan Zyskowicz kyseenalaisti Venäjän sotilaalliset toimet ja sen suhtautumisen naapurimaihinsa.
Ben Zyskowicz sanoi:
“Mikä maa ylläpitää ja lisää jännitystä Ukrainan rajalla keskittämällä sinne ennennäkemättömän määrän joukkoja ja aseita? Venäjä.”
Hyökkäyksen jälkeen hän jatkoi Suomen vahvan Ukraina-tuen puolustamista ja käsitteli aihetta säännöllisesti eduskuntakeskusteluissa.
Vuoden 2023 eduskuntapuheessaan hän torjui jyrkästi Venäjän väitteet sodasta.
Ben Zyskowicz sanoi:
“Sota on käynnissä siksi, että Venäjä haluaa liittää Ukrainan itseensä ja kieltää Ukrainalta oikeuden olemassaoloon itsenäisenä valtiona.”
Hänen näkemyksensä turvallisuuspolitiikasta ovat pysyneet näkyvästi esillä viime vuosina, ja hän kommentoi edelleen Euroopan turvallisuustilannetta, Suomen kansainvälistä asemaa ja muuttuvaa geopoliittista ympäristöä.
Terveyshaasteet
Pitkästä poliittisesta urastaan huolimatta Zyskowicz on puhunut avoimesti henkilökohtaisista terveyshaasteistaan.
Hän on kärsinyt vuosikymmeniä kroonisesta migreenistä, joka on vaikuttanut useisiin hänen poliittisen uransa ratkaisuihin.
Hän on kertonut avoimesti, että migreenikohtaukset olivat yksi syy siihen, ettei hän koskaan aktiivisesti tavoitellut ministerin tehtäviä, vaikka häntä pidettiin useaan otteeseen vahvana ehdokkaana.
Haastatteluissa hän on kuvannut, kuinka krooninen kipu vaikutti sekä hänen työhönsä että yksityiselämäänsä.
Ben Zyskowicz sanoi julkisessa haastattelussa:
“Päänsärky on aina mukana. Joskus se on lievempi, joskus voimakkaampi, mutta se ei koskaan katoa kokonaan.”
Heinäkuussa 2025 hän sai aivoinfarktin. Terveysongelma keskeytti väliaikaisesti hänen työnsä eduskunnassa ja herätti kysymyksiä hänen poliittisesta tulevaisuudestaan.
Kuntoutuksen ja toipumisen jälkeen hän kuitenkin palasi eduskuntaan saman vuoden aikana.
Hänen paluutaan pidettiin laajasti tervetulleena yli puoluerajojen, ja se vahvisti hänen päätöstään saattaa viimeinen eduskuntakautensa loppuun.
Hyökkäys vaalikampanjassa
Yksi Zyskowiczin uran dramaattisimmista hetkistä tapahtui vuoden 2023 eduskuntavaalikampanjan aikana.
Vaalikampanjan yhteydessä Itäkeskuksessa Helsingissä mies hyökkäsi hänen kimppuunsa, uhkaili häntä ja löi häntä.
Tapaus sai valtakunnallista huomiota ja poliittiset johtajat tuomitsivat sen.
Tapahtuman jälkeen Zyskowicz kuvaili tilannetta julkisuudessa.
Ben Zyskowicz kertoi Ylelle:
“Mies alkoi huutaa Natosta, kuinka hän haluaisi tappaa minut ja työntää minut metron alle.”
Hyökkääjä tuomittiin myöhemmin Helsingin käräjäoikeudessa.
Perhe-elämä
Politiikan ulkopuolella Zyskowicz on pitänyt perhe-elämänsä suhteellisen yksityisenä.
Hän on ollut naimisissa Rahime Husnetdin-Zyskowiczin kanssa vuodesta 1982 lähtien. Avioliittoa on usein pidetty esimerkkinä Suomen monikulttuurisesta yhteiskunnasta, sillä Zyskowicz tulee juutalaisesta taustasta ja hänen vaimonsa Suomen tataariyhteisöstä.
Pariskunnalla on kaksi tytärtä, Daniela ja Dinah.
Perhe on pysynyt suurelta osin poissa julkisuudesta, vaikka Zyskowicz on ajoittain puhunut perheen tuen merkityksestä pitkän uransa aikana.
Hänen veljenpoikansa on suomalainen rap-artisti Uniikki, ja kaksikko on esiintynyt yhdessä julkisissa keskusteluissa mielenterveydestä ja hyvinvoinnista.
Poliittisen uran lähestyessä loppuaan hän on käyttänyt entistä enemmän aikaa perheensä kanssa samalla kun hän jatkaa julkisia tehtäviään.
Mentorina uusille päättäjille
Omien poliittisten saavutustensa lisäksi Zyskowicz on ollut merkittävässä roolissa uuden sukupolven kokoomuslaisten poliitikkojen tukemisessa.
Vuosien varrella hänet yhdistettiin epäviralliseen verkostoon, jota on kutsuttu nimellä ”Benin talli”. Sen kautta hän auttoi ja kannusti monia nuoria poliittisia kykyjä uransa alkuvaiheissa. Useat myöhemmin valtakunnallisesti tunnetuiksi nousseet poliitikot saivat hänen tukeaan ja ohjaustaan matkansa alkuvaiheessa.
Kollegat kuvailevat häntä usein arvokkaaksi institutionaalisen tiedon ja käytännön poliittisen kokemuksen lähteeksi.
Haastatteluissa ja julkisissa esiintymisissä hän on viime vuosina pohtinut yhä enemmän lähes viidenkymmenen vuoden eduskuntatyön aikana oppimiaan asioita sekä suomalaisen politiikan muutoksia ja tulevien sukupolvien haasteita.
Eläkkeelle siirtyminen vahvistettu
Vaikka hän harkitsi politiikasta vetäytymistä jo ennen vuoden 2023 vaaleja, Zyskowicz päätti hakea vielä yhdelle vaalikaudelle.
Tuo viimeinen luku lähestyy nyt loppuaan.
Eduskunnan avajaisissa helmikuussa 2026 hän vahvisti, ettei asetu ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Ben Zyskowicz sanoi Ylelle:
“Alkaa olla mitta täynnä, joten en ole mukana eduskuntavaaleissa.”
Päätös tarkoittaa, että vuonna 2027 päättyvä vaalikausi päättää poliittisen uran, joka alkoi hänen ollessaan vielä parikymppinen.
Vaikka eläköityminen lähestyy, Zyskowicz toimii edelleen aktiivisena kansanedustajana ja vaikutusvaltaisena äänenä Kokoomuksessa. Hän osallistuu edelleen lainsäädäntötyöhön, eduskuntakeskusteluihin ja julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pitää esillä helsinkiläisille tärkeitä kysymyksiä.
Yli puoluerajojen monet kollegat pitävät häntä yhtenä eduskunnan kokeneimmista kansanedustajista. Suomen lähestyessä seuraavaa vaalikautta hänen poistumistaan politiikasta pidetään laajalti yhden aikakauden päättymisenä suomalaisessa politiikassa sekä yhden maan historian pisimmän ja vaikutusvaltaisimman parlamentaarisen uran viimeisenä lukuna.
