Suomalainen murhaaja ja raiskaaja Tuomas Sakari Matias Salminen, 20, joka suorittaa elinkautista vankeusrangaistusta 15-vuotiaan Vendin murhasta Valkeakoskella, ajaa nyt uutta oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa ja vaatii todisteena käytetyn nahkavyönsä palauttamista.
Hän on edelleen vangittuna Kylmäkosken vankilassa, korkeimman valvontatason alaisena, rajoitetuin viestintäoikeuksin, ilman pääsyä yleiseen vankilaympäristöön eikä hänellä ole tiedossa olevaa parisuhdetta.
Viime kuukausina hänen tapauksensa on saanut uutta valtakunnallista huomiota sen jälkeen, kun hän jätti uuden valituslupahakemuksen korkeimmalle oikeudelle, joka sisältää uusia psykiatrisia arvioita ja väitteitä menettelytapojen epäoikeudenmukaisuudesta aikaisemmissa oikeudenkäynneissä.
Vankilalähteet vahvistavat, että hän on asetettu tehostettuun psykologiseen tarkkailuun raporttien jälkeen epävakaasta käytöksestä ja pakkomielteestä väkivaltaiseen kirjallisuuteen.
Varhaiset vuodet ja tausta
Salminen syntyi vuonna 2005 Suomessa ja suoritti peruskoulun päättötodistuksensa pääosin kiitettävin arvosanoin vuonna 2021.
Rikosreportterit paljastivat myöhemmin, että useat hänen lähisukulaisistaan olivat olleet viranomaisten kanssa tekemisissä jo vuosien ajan, ja hän itse oli toistuvasti osallistunut rikolliseen toimintaan teini-iästä lähtien.
Hän pelasi nuoruudessaan jalkapalloa paikallisesti, mutta ei koskaan edennyt kilpailulliselle tasolle.
Ennen murhaa hän oli jo poliisin tuntema useista rikoksista, jotka pahenivat vähitellen: Hämeenlinnan jalkapalloseuran murrosta, naisen ryöstöstä, kultasepänliikkeen ikkunan rikkomisesta ja roskien sytyttämisestä poliisiaseman ulkopuolella.
Jokaisella kerralla hän selitti tekonsa sillä, että oli ollut humalassa.
Synkkä verkkotoiminta
Murhaa edeltävinä kuukausina Salmisen verkkokäyttäytyminen muuttui yhä väkivaltaisemmaksi ja häiritsevämmäksi.
Hänen hakuhistoriansa sisälsi tietoa sarjamurhaajista kuten Ted Bundy, Jeffrey Dahmer ja John Wayne Gacy, kouluampujista sekä suomalaisista seksuaali- ja väkivaltarikollisista.
Hän etsi myös tietoa vankilaoloista, empatian puutteesta, naisvihasta ja kuristamismenetelmistä.
Hän etsi väkivaltaista pornografiaa, lapsiin kohdistuvaa seksuaalista materiaalia ja ohjeita seksuaalirikosten tekemiseen.
Hän julkaisi myös ilmoituksen, jossa etsi miespuolista seksikumppania, ja selaili eskorttipalveluja.
Kaksi kuukautta ennen murhaa Salminen kirjoitti viestin Ylilauta-foorumille:
“Tänään toteutan ensimmäisen murhani. Olen ollut pitkään innoissani kuristaakseni naisen.”
Murhayö
Yönä 25. toukokuuta 2024 Salminen lähti kotoaan ilman puhelintaan ja käveli Valkeakosken halki kantaen mukanaan veistä ja nahkavyötä, johon oli tehty ylimääräinen reikä.
Hänen isäpuolensa kertoi myöhemmin, että hän oli tehnyt reiän vuosia aiemmin, mutta rikostekniset asiantuntijat olivat eri mieltä.
Silminnäkijät kuvasivat Salmista oudosti käyttäytyneeksi. Yksi sanoi hänen vaikuttaneen jännittyneeltä mutta selvältä ja kertoneen olevansa “metsästämässä homoja”.
Toinen henkilö kuuli puolenyön aikaan äänen, joka “kuulosti eläimeltä”, ja sitä seurasi lyhyt voihkaisu.
Kamerat tallensivat, kuinka Salminen seurasi 15-vuotiasta tyttöä lähes kahden kilometrin matkan Valkeakosken keskustasta metsäreitille Naakantien läheisyyteen.
Kun tyttö saapui metsään, hän pakotti tämän pois polulta, raiskasi hänet kahdesti ja kuristi. Oikeuslääkäri vahvisti myöhemmin, että tytön kaulassa näkyi useiden minuuttien kuristuksen jälkiä.
Murhan jälkeen Salminen jätti ruumiin metsään ja käveli kotiin. Tytön ystävät löysivät hänet aamulla.
Poliisi pidätti Salmisen samana iltana hänen kävellessään kaupungin keskustan läheisyydessä.
Muuttuvat kertomukset
Kuulusteluissa Salminen myönsi raiskauksen, mutta väitti luulleensa tytön olevan suunnilleen samanikäinen.
Hän myönsi aiheuttaneensa kuoleman, mutta kielsi suunnitelleensa murhaa. Hänen lausuntonsa muuttuivat toistuvasti.
Eräs todistaja kertoi hovioikeudessa, että Salminen vaikutti hämmentyneeltä ja sanoi outoja asioita.
Etäyhteyden kautta todistaessaan Salminen väitti olleensa humalassa ja että hän “meni täysin sekaisin”, kun tyttö sanoi hänen seuraavan tätä.
“Luulin hänen olevan suurin piirtein ikäiseni. En suunnitellut mitään,”
hän sanoi vankilasta.
Käräjäoikeuden päätös
Pirkanmaan käräjäoikeus käsitteli tapauksen yhdessä päivässä lokakuussa 2024.
Tarkasteltuaan valvontakameratallenteet, rikostekniset raportit ja uhrin vammat, oikeus katsoi, että Salminen oli toiminut tahallisesti.
Hänet tuomittiin murhasta, törkeästä lapsen raiskauksesta ja lapsen seksuaalisen materiaalin hallussapidosta.
Hän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen.
Hovioikeuden ratkaisu
Turun hovioikeus käsitteli tapauksen kesäkuussa 2025. Kaksi uutta todistajaa kuultiin, mukaan lukien henkilö, joka oli kuullut epätavallisia ääniä rikospaikan läheltä.
Oikeuslääkäri vahvisti jälleen, että vammojen perusteella kuristuksessa oli käytetty vyötä, ei pelkästään käsiä.
Uhrin perhe katsoi, että teko oli julma ja suunniteltu.
He viittasivat vyöhön, verkkohakuihin ja siihen, että Salminen oli lopettanut masennuslääkityksensä, koska se heikensi hänen seksuaalista suorituskykyään.
“Uhri oli puolustuskyvytön. Hänet vietiin metsään ja kuristettiin kahdella eri tavalla,”
sanoi perheen asianajaja Minna Pilviö.
Hovioikeus piti voimassa murhatuomion ja elinkautisen, mutta alensi hieman uhrin vanhemmille maksettavia korvauksia.
Pyrkimys korkeimman oikeuden käsittelyyn
Elokuussa 2025 Salminen jätti 33-sivuisen valituslupahakemuksen korkeimmalle oikeudelle.
Hän väittää, että käräjäoikeus toimi puolueellisesti ja käsitteli asian liian nopeasti.
Hänen asianajajansa mukaan tapaus tulisi käsitellä uudelleen tai luokitella uudelleen törkeäksi tappoksi murhan sijaan.
Hän on myös vaatinut nahkavyönsä palauttamista ja väittää, ettei sitä käytetty rikoksessa.
“Vyötä ei koskaan käytetty rikoksen tekemiseen,”
todetaan hänen hakemuksessaan.
Uhrin perhe on ilmaissut pettymyksensä uuteen yritykseen avata tapaus uudelleen.
Asiantuntijoiden huolia
Äskettäin julkaistussa kirjassa suomalaisista sarjamurhaajista amerikkalainen kriminologi Eric W. Hickey antoi synkän arvion Salmisen käyttäytymisestä.
Tutkittuaan tapausta hän totesi, että Salmisella on piirteitä nuoresta, kehittyvästä sarjamurhaajasta.
“Hän tulee varmasti tappamaan uudelleen, jos hänet vapautetaan. Tähän ei ole parannuskeinoa, paitsi vankeus,”
Hickey sanoi.
Rikosoikeuden professori Sakari Melander huomautti myös, että näyttö tahallisuudesta oli vahvaa – mukaan lukien uhkaava seuraaminen, vyön käyttö ja verkkoviestit.
“Lopputulos oli odotettavissa. Useat tekijät viittasivat harkittuun tekoon,”
Melander sanoi.
Korkein oikeus päättää myöhemmin, ottaako se tapauksen käsittelyyn.
Hänen aiempi pyyntönsä saada nahkavyö takaisin hylättiin virallisesti lokakuussa 2025.
Uusi käsittely siitä, otetaanko hänen uusin valituksensa tutkittavaksi, on odotettavissa alkuvuodesta 2026.
Tutkivat toimittajat ovat raportoineet, että Salminen on viime aikoina alkanut kirjoittaa vankilassa pitkiä käsinkirjoitettuja muistiinpanoja, joissa hän kuvailee niin sanottua “oma versiotaan” tapahtumista ja “matkaansa kohti anteeksiantoa,” mikä on herättänyt huolta uhrien oikeuksia ajavien järjestöjen keskuudessa.
Vankilapsykologit raportoivat edelleen korkeasta väkivaltaisen uusimisen riskistä, ja viranomaiset vahvistavat, että hän pysyy määräämättömän ajan korkean turvallisuusluokituksen piirissä Suomen vankeinhoitojärjestelmässä.
