Veli Esko Seppä oli suomalainen taidemaalari ja entinen hitsaaja, josta tuli keskeinen hahmo Suomen suurimmassa taideväärennösjutussa.
Vaikka hän kuoli marraskuussa 2022, hänen tarinansa jatkuu yhä.
Vuosina 2024 ja 2025 uudet dokumentit, museonäyttelyt ja kulttuurihankkeet ovat tuoneet Sepän takaisin julkiseen keskusteluun. Kuollessaan Seppä ei enää väärentänyt taidetta.
Hän asui Lempäälässä, maalasi hiljaisesti oman toipumisensa ja ilmaisunsa vuoksi ja eli arkeaan avoliitossa entisen puolisonsa kanssa.
Lahjakas lapsi poliisiperheestä
Veli Esko Seppä syntyi 22. lokakuuta 1947 suomalaiseen perheeseen, jossa kuri ja luovuus kulkivat rinnakkain.
Hänen isänsä työskenteli poliisina ja maalasi harrastuksenaan myös vesiväreillä. Jo varhain Sepän vanhemmat huomasivat, että heidän poikansa osasi piirtää poikkeuksellisen hyvin.
Hän oli myös hyvä laulaja, ja vanhemmat toivoivat hänen ryhtyvän jonain päivänä kanttoriksi.
Taide alkoi vähitellen muodostua osaksi hänen identiteettiään. Nuorena miehenä Seppä opiskeli maalausta Eero Nelimarkan johdolla ja osallistui myöhemmin lyhyille taidekursseille.
Hän ei kulkenut perinteistä akatemiapolkua, vaan oppi tarkkailemalla, harjoittelemalla ja kopioimalla tekniikoita äärimmäisellä tarkkuudella.
Työelämä, Ruotsi ja riippuvuus
Ennen kuin taide otti hänen elämänsä haltuunsa, Seppä työskenteli noin 20 vuotta hitsaajana. Hän toimi myös rauhanturvaajana ja oli nuoruudessaan tunnettu lupaavana nyrkkeilijänä.
Kuten monet hänen sukupolvensa suomalaiset, hän muutti Ruotsiin työn perässä.
Juuri näinä vuosina hänen elämänsä alkoi rakoilla. Seppästä tuli alkoholisti, ja fyysisen työn, yksinäisyyden ja rahaongelmien yhdistelmä vei häntä yhä kauemmas vakaudesta.
Ensimmäinen askel väärennöksiin
1980-luvun alussa, matkustaessaan Ruotsin ja Suomen välillä, Seppä alkoi ostaa halpoja maalauksia Ruotsista ja myydä niitä Suomessa eteenpäin. Yksi löytö muutti kaiken.
Hän löysi maalauksen, jonka uskoi voivan mennä läpi arvokkaana teoksena, poisti alkuperäisen signeerauksen ja allekirjoitti sen nimellä A. Edelfelt.
Pian tämän jälkeen hän jäi kiinni Ruotsin rajalla kahden Edelfeltin nimellä signeeratun maalauksen kanssa.
Merkittävässä virheessä tukholmalainen tutkija totesi teokset aidoiksi. Syyte hylättiin, ja Seppä pääsi vapaaksi.
Tästä hetkestä tuli käännekohta. Sen jälkeen hän ei enää muokannut olemassa olevia teoksia. Hän alkoi maalata väärennökset itse.
Satoja väärennöksiä taidemarkkinoille
Seuraavien vuosikymmenten aikana Seppä maalasi satoja väärennettyjä taideteoksia, pääosin ammattimaisten taidekauppiaiden tilauksesta.
Hänen kykynsä kopioida tyyliä, väriä, siveltimenjälkeä ja teosten ikääntymistä hämäsi asiantuntijoita kautta Euroopan.
Taiteilijoita, joiden teoksia hän väärensi, olivat muun muassa:
- Akseli Gallen-Kallela
- Helene Schjerfbeck
- Reidar Särestöniemi
- Pekka Halonen
- Hugo Simberg
- Ellen Thesleff
- Maria Wiik
- Fernand Léger
- Eero Järnefelt
- Tove Jansson (tyylijäljitelmä)
Hänen tuotteliaimmat vuotensa olivat 2008–2013.
Miljoonamyynnit ja väärät historiat
Osa Sepän väärennetyistä teoksista myytiin poikkeuksellisilla summilla. Vuonna 2011 Fernand Légerin Le cirque -teoksen väärennös myytiin 2,2 miljoonalla eurolla.
Toinen Légerin väärennös, Composition murale, myytiin Bukowskin huutokaupassa 440 000 eurolla.
Vuonna 2008 helsinkiläinen keräilijä maksoi 350 000 euroa Sepän väärentämästä Helene Schjerfbeckin maalauksesta Markkinaomena. Samalle ostajalle myytiin useita muitakin väärennöksiä.
Ammattimaiset huijausverkostot loivat uskottavia omistushistorioita ja aitoustodistuksia.
Asiantuntijat uskoivat teosten olevan aitoja. Yhteensä vähintään 20 miljoonan euron arvosta väärennettyä taidetta myytiin Suomessa 2000-luvulla, ja suuri osa niistä oli Sepän maalaamia.
Pidätys, tunnustus ja oikeusjuttu
Seppä pidätettiin tammikuussa 2014 Suomen keskusrikospoliisin toimesta. Aluksi hän kielsi osan syytöksistä. Myöhemmin taakka kävi liian raskaaksi.
Veli Seppä, haastattelu ja oikeudenkäyntilausunto:
”Asia alkoi painaa omaatuntoani. Tunnustin kaiken, mitä olin tehnyt.”
Hän myönsi lähes 200 väärennöstä. Vuonna 2017 hänet tuomittiin 104 törkeästä väärennöksestä ja yhden vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hänet määrättiin maksamaan 40 000 euroa valtiolle.
Rangaistus oli lievempi, koska Seppä teki täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa eikä ollut hyötynyt taloudellisesti merkittävästi. Suurin osa rahoista meni taidekauppiaille.
Sama tapaus johti pitkiin vankeusrangaistuksiin galleristeille Kati Kärkkäiselle ja Reijo Pollarille, ja useita muita henkilöitä tuomittiin myös.
”Suuret rahat eivät koskaan tulleet”
Huolimatta teostensa valtavista myyntihinnoista Seppä eli itse vaatimattomasti.
Veli Seppä, haastattelu:
”Ne suuret rahat eivät koskaan tulleet.”
Hänen mukaansa hän sai lähinnä bensarahoja, pieniä kulukorvauksia ja tyhjiä lupauksia.
Hän kuvaili myös vuosien painostusta, uhkauksia ja pelkoa. Yhdessä vaiheessa hän myönsi kärsineensä itsetuhoisista ajatuksista tutkinnan aikana.
Elämä tuomion jälkeen
Seppä lopetti taiteen väärentämisen. Hän muutti kaksikerroksiseen kerrostaloon Lempäälässä, jossa hän eli avoliitossa entisen puolisonsa kanssa. Hän oli ollut elämänsä aikana naimisissa neljä kertaa.
Vuonna 2011 hänellä todettiin keuhkosyöpä. Sairaus vei hitaasti hänen voimansa ja hengityksensä. Siitä huolimatta hän jatkoi maalaamista.
Maalaaminen selviytymisenä, ei rikoksena
Vuonna 2021 Yle julkaisi lyhytdokumentin ”Master or Criminal?”, jossa Seppä nähdään maalaamassa pitkälle edenneestä syövästä huolimatta.
Hän työskenteli ilman liuottimia, käytti kokeellisia menetelmiä ja keskittyi luontoon ja Lapin maisemiin.
Veli Seppä, Ylen haastattelu:
”Jospa voisin vielä nousta, vaikka minulla on syöpä, ja luoda oman kädenjälkeni.”
Hän sanoi maalaamisen olevan terapiaa.
Veli Seppä, haastattelu:
”Menen sekaisin, jos en saa maalata.”
Hän ei enää halunnut kopioida muita taiteilijoita. Kun häneltä pyydettiin jäljennöksiä, hän vaati allekirjoittamaan ne omalla nimellään.
Osa teoksista maalattiin myös nimimerkillä Elis Kataja.
Viimeisinä vuosinaan osa näistä tuomion jälkeisistä alkuperäisteoksista – hiljaisista maisemista ja hillityistä luontokuvista – alkoi herättää keräilijöiden huomiota tunnevoimaisuutensa eikä teknisen jäljittelyn vuoksi.
Väärennöksiä yhä kierrossa
Monet Sepän väärentämät maalaukset ovat edelleen taidemarkkinoilla. Niiden nykyiset omistajat eivät ole tiedossa.
Väärennettyä taidetta koskeva oikeuskäytäntö on muuttunut viime vuosina, ja poliisimuseot säilyttävät nykyään takavarikoituja teoksia estääkseen niiden palaamisen kiertoon.
Seppä itse pyysi viranomaisia tuhoamaan väärennökset. Sen sijaan niistä tuli osa rikoshistorian näyttelyitä.
Vuoden 2025 alussa Suomen poliisimuseo Tampereella avasi pysyvän näyttelyn nimeltä ”Petoksen sivellin”, jossa esitellään Sepän takavarikoituja väärennöksiä sekä pieni määrä hänen myöhäisiä alkuperäisteoksiaan.
‘Näyttely on herättänyt uutta keskustelua vastuusta taidemarkkinoilla sekä kauppiaiden, asiantuntijoiden ja instituutioiden roolista.
Viimeiset vuodet ja kuolema
Veli Esko Seppä kuoli keuhkosyöpään 10. marraskuuta 2022 Lempäälässä 75 vuoden iässä.
Hänen kuolemastaan uutisoi ensimmäisenä Iltalehti, ja myöhemmin asian vahvisti Helsingin Sanomat.
Kuolemansa jälkeen hänen tarinansa on jatkanut muotoutumistaan. Vuonna 2024 Nelosella ja Ruudussa esitetty dokumenttisarja ”Mielettön vilppi” toi hänen tapauksensa uuden yleisön tietoisuuteen.
Sarja käynnisti uudelleen keskustelun syyllisyydestä, vastuusta ja asiantuntijuuden rajoista Suomen taide- ja oikeusyhteisöissä.
Suomalainen tuotantoyhtiö on sittemmin ilmoittanut, että Sepän elämään perustuva elokuva on kehitteillä ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2026. Elokuvan odotetaan keskittyvän Sepän sisäiseen ristiriitaan taiteellisen lahjakkuuden ja moraalisen syyllisyyden välillä, painottuen vahvasti hänen viimeisiin vuosiinsa ja lopullisiin teoksiinsa.
