Syyrian vallankumouksen salamannopea eteneminen yllätti maailman. Bashar al-Assadin hallinnon kukistuttua Turkki on noussut Syyrian merkittävimmäksi ulkomaiseksi vaikuttajaksi.
Salaiset keskustelut ennen hyökkäystä
Jo puoli vuotta ennen kapinallisten hyökkäystä Syyrian oppositiojohtajat jakoivat suunnitelmansa Turkille. Turkin ulkoministeri Hakan Fidan kommentoi myöhemmin:
“Turkki tiesi, että jotain oli tapahtumassa.”
Lähteiden mukaan kapinalliset kokivat saavansa Turkilta hiljaisen hyväksynnän suunnitelmalleen.
Opposition tavoitteena oli aluksi vallata Aleppo, Syyrian toiseksi suurin kaupunki. Operaation menestys oli kuitenkin odottamattoman nopeaa: hieman yli viikossa kapinalliset etenivät Damaskokseen ja kaatoivat al-Assadin hallinnon.
Turkin muuttuva asenne
Lähteiden mukaan Turkki oli aiemmin vastustanut kapinallisten suurhyökkäystä pakolaistilanteen pahenemisen pelossa. Tilanne muuttui, kun Erdoğanin hallinnon neuvottelut al-Assadin kanssa kariutuivat. Kapinalliset tarjosivat uutta lähestymistapaa, sanoen:
“Teidän tapanne ei ole toiminut vuosiin, kokeillaan meidän tapaamme.”
Vaikka Turkki ei suoraan osallistunut operaatioon, sen asenne al-Assadia kohtaan oli koventunut. Turkkilaiset viranomaiset korostavat, ettei kapinallisten pääryhmä HTS saanut Turkilta suoria käskyjä tai ohjeita.
Heikkenevät liittolaiset ja otollinen tilaisuus
Kapinallisten hyökkäys ajoittui al-Assadin hallinnon heikoimpaan hetkeen. Hänen tärkeimmät liittolaisensa, Iran ja Hizbollah, kamppailivat Israelin kanssa. Samalla Venäjän tuki al-Assadille oli hiipunut. Tämä loi täydellisen tilaisuuden kapinallisille, jotka olivat sisällissodan aikana vahvimmillaan.
Aleppon menetys oli al-Assadin armeijalle kohtalokas isku.
“Hallitus ei koskaan toipunut Aleppon kaatumisesta. Mitä pidemmälle kapinalliset etenivät, sitä heikommaksi al-Assadin joukot kävivät,”
analysoi tutkija Aron Lund Century International -ajatushautomosta.
Kapinalliset etenivät nopeassa tahdissa: Hama kaatui torstaina 5. joulukuuta, Homs kolme päivää myöhemmin. Damaskokseen marssi sujui lähes ilman vastarintaa.
“Kaikki odottivat jonkinlaista taistelua, mutta hallinto romahti hämmästyttävän nopeasti,”
totesi Syyrian liberaalipuolueen johtaja Bassam al-Kuwatli.
Turkin strateginen voitto
Syyrian vallankumous on merkittävä tappio Iranin ja Venäjän vaikutusvallalle Lähi-idässä. Turkki puolestaan on noussut alueen suurimmaksi voittajaksi. Se on vahvistanut asemiaan Syyriassa sekä strategisissa että poliittisissa yhteyksissä. Turkin tavoitteena on paitsi mahdollistaa pakolaisten paluu, myös rajoittaa kurdiryhmien vaikutusvaltaa, joita se pitää terroristeina.
“Erdoğan osoittautui historian voittajaksi, sillä hänen edustamansa puoli voitti Syyriassa,”
totesi politiikan tutkija Birol Baskan Lähi-idän tutkimuslaitoksesta.
Syyrian vallankumous ei vain kaatanut al-Assadin hallintoa, vaan se muutti koko Lähi-idän voimasuhteita. Turkin nousu avainpelaajaksi tulee todennäköisesti määrittämään alueen tulevaisuuden vuosiksi eteenpäin.
