Suomalaiset kodit käyttävät päivittäin noin 15–25 kilowattituntia sähköä — mutta vaihtelu on suurta riippuen lämmitystavasta, alueesta ja vuodenajasta.
Useimmat suomalaiset kotitaloudet sijoittuvat tälle laajalle välille, sillä pienissä kerrostaloasunnoissa kulutus jää muutamiin kilowattitunteihin päivässä ja sähkölämmitteisissä omakotitaloissa kulutus on moninkertainen. Talvella päivittäinen kulutus kasvaa selvästi lämpötilan laskiessa ja pimeyden lisääntyessä, ja yli 97 % kodeista seuraa nykyisin tuntikohtaista kulutustaan Datahubiin kytkettyjen älymittarisovellusten kautta. Monet kotitaloudet vertaavat myös päivittäistä kulutustaan sivuston sähkön hinta nyt tietoihin valitakseen parhaat ajat kodinkoneiden käytölle.
Päivittäinen kulutus Suomessa
Kansalliset tilastot osoittavat, että keskivertoinen suomalainen asuinhuoneisto käyttää vuodessa noin 7 700 kWh sähköä, mikä vastaa suunnilleen 21 kWh päivässä. Luku sisältää hyvin erilaisia koteja — pienistä kaupunkiasunnoista suuriin sähkölämmitteisiin omakotitaloihin.
Energiayhtiöiden ja viranomaisten mukaan kodit, joissa ei ole sähkölämmitystä — kuten suurin osa kerrostaloasunnoista — käyttävät tyypillisesti 4 500–5 000 kWh vuodessa, eli 12–14 kWh päivässä. Sähkölämmitteiset omakotitalot kuluttavat puolestaan usein 17 000–20 000 kWh vuodessa, jolloin päivittäinen kulutus nousee 50–55 kWh tasolle, etenkin kylmien kuukausien aikana.
Fingridin vanhempi analyytikko Markku Laaksonen kuvaili tätä eroa hiljattain energiaseminaarissa:
Päivittäisen kulutuksen suurin ajuri on lämmitysjärjestelmä. Sähkölämmitys voi moninkertaistaa kotitalouden sähkönkäytön verrattuna kaukolämpöön.
Erot eri asuntotyyppien välillä
Kaupungeissa sijaitsevat kerrostaloasunnot, jotka käyttävät yleensä kaukolämpöä, pitävät sähkönkulutuksen matalana. Tyypillinen päivittäinen kulutus on 3–9 kWh, ja se koostuu pääasiassa valaistuksesta, ruoanlaitosta, kylmälaitteista ja elektroniikasta.
Rivitaloasunnot sijoittuvat väliin, yleensä 7–11 kWh/päivä, ellei käytössä ole sähkölämmitystä — tällöin kulutus voi helposti kaksinkertaistua.
Omakotitaloissa vaihtelu on suurinta. Kaukolämpöä käyttävässä perheasunnossa kulutus voi olla vain 14–19 kWh/päivä, kun taas suorasähkölämmitteinen vastaava koti voi talvella ylittää 40–60 kWh/päivä. Lämpöpumput pienentävät kokonaisenergiankulutusta, mutta siirtävät enemmän kulutusta sähkön puolelle.
Energiatutkija Elisa Päivärinta huomautti yliopistopodcastissa alkusyksystä:
Ei ole olemassa yhtä ‘normaalia’ suomalaista kotia. Kulutus riippuu ilmastosta, lämmityksestä ja elämäntavoista. Sähkölämmitys ja pitkät talviyöt selittävät suurimman osan vaihtelusta.
Alueelliset erot
Päivittäinen sähkönkulutus on yleensä pienintä Etelä- ja Länsi-Suomessa, joissa leudommat talvet ja suuri osuus kaukolämmitteisiä kerrostaloja pitävät kulutuksen kurissa. Itä- ja Pohjois-Suomessa pidemmät pakkaskaudet ja suurempi määrä omakotitaloja nostavat päivittäisiä keskiarvoja.
Lapissa talvikauden kulutus on koko maan korkeinta. Suorasähkölämmitteisissä kodeissa päivittäinen kulutus voi ankarina pakkasjaksoina ylittää 70 kWh. Kotitaloudet käyttävät myös enemmän valaistusta, moottorilämmittimiä ja ilmanvaihtolaitteita vuoden pimeimpinä kuukausina.
Vuodenajan ja viikonpäivien vaikutus
Talvi on suomalaisen sähkönkulutuksen keskeisin tekijä. Sähkölämmitystä käyttävissä kodeissa lämmitys voi muodostaa yli puolet vuoden sähkönkulutuksesta. Päivittäiset lukemat voivat kaksin- tai kolminkertaistua tammikuussa verrattuna heinäkuuhun.
Fingridin mukaan kulutus noudattaa selvää vuorokausirytmiä: aamun jyrkät piikit heräämisen aikaan, ja iltapäivän jälkeen vahvempi iltapiikki, kun ruoanlaitto, pyykit, saunat ja sähkölämmitys osuvat samaan ajankohtaan.
Fingridin kulutusasiantuntija Sanna Räsänen kuvasi arkiviikon kulutusprofiilia hiljattain haastattelussa:
Suomalaiset kotitaloudet muodostavat hyvin ennustettavan profiilin. Iltapiikit ovat raskaimpia, ja talvi voimistaa niitä selvästi.
Viikonloppuisin piikit ovat loivempia ja myöhemmin, sillä päivien rytmi on rauhallisempi ja saunaa lämmitetään useammin.
Mihin sähköä kotona kuluu?
Motivan tuore jako näyttää, miten sähkö yleensä jakautuu:
- Tilalämmitys: jopa puolet sähkölämmitteisissä kodeissa
- Lämmin vesi: noin 15–20 %
- Valaistus ja laitteet: noin 10–15 %
- Saunat: noin 5 %
- Ilmanvaihto ja pumput: 3–20 % järjestelmästä riippuen
- Sähköauton lataus: 6–8 kWh/päivä tyypilliselle sähköautolle
Pienissä asunnoissa valaistus, laitteet ja elektroniikka muodostavat suurimman osan kulutuksesta. Omakotitaloissa lämmitys ja lämmin vesi muodostavat valtaosan päivittäisestä kokonaiskulutuksesta.
Energiakonsultti Jari Kankaanpää korosti tätä muutosta eräässä julkisessa esityksessä:
Kun kotitalous hankkii sähköauton tai vaihtaa sähkölämmitykseen, päivittäinen kulutus voi nousta useilla kilowattitunneilla yhdessä yössä.
Älymittarit ja sovellukset ohjaavat kulutusta
Suomen kattava älymittarijärjestelmä tarkoittaa, että lähes jokainen koti näkee sähkönkulutuksensa tuntitasolla. Älymittarit lähettävät tiedot automaattisesti verkkoyhtiöille ja Datahubiin, ja kuluttajat seuraavat kulutustaan energiayhtiöiden sovelluksissa.
Nämä työkalut ovat muuttaneet käyttäytymistä. Ihmiset tarkistavat tuntihintoja, vertailevat päivittäisiä käyriään ja siirtävät pyykkiä, tiskikoneita ja sähköauton latausta edullisemmille yöajan tunneille.
Useiden energiayhtiöiden mukaan kotitaloudet, jotka aktiivisesti säätävät käyttöään, voivat pienentää vuosittaista sähkölaskuaan 10–25 %, sopimustyypistä ja joustosta riippuen.
Helenin johtava analyytikko Timo Kosonen kuvasi tätä kehitystä hiljattain haastattelussa:
“Kuluttajista on tullut huomattavasti tietoisempia. He seuraavat kotejaan lähes kuin hyvinvointisovellusta. Pienetkin muutokset ajoituksessa vaikuttavat nykyään selvästi.”
Pitkän aikavälin kehitys
Kotien sähkönkulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana tasoittunut, kun kodinkoneet ovat tehostuneet ja lämpöpumput korvanneet vanhempia järjestelmiä. Samaan aikaan sähköautot ja uudet sähkölämmityksen muodot ovat lisänneet kulutusta joissakin kotitalouksissa.
Valtion ja EU:n politiikat — kuten öljylämmityksen poistuminen, lämpöpumppujen lisääminen ja 2030-luvulla vaadittavat nollapäästöiset uudisrakennukset — merkitsevät, että sähköllä on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli kotien energiassa. Päivittäinen kulutus saattaa pysyä samana tai nousta hieman, mutta älykkäät ohjausjärjestelmät ja parempi eristys tasaavat kulutusta vuoden mittaan.
