Kuinka paljon älylaitteet viestivät keskenään?

Tavallisen päivän aikana käytämme jatkuvasti laitteita ja palveluita, jotka ovat yhteydessä verkkoon. Puhelin tarkistaa viestejä, älykello synkronoi tietoja ja kuulokkeet yhdistyvät automaattisesti tuttuun laitteeseen. Myös erilaiset verkkopalvelut, kuten suoratoistopalvelut, verkkokaupat tai Suomikasino, tarvitsevat verkkoyhteyttä toimiakseen. Suuri osa tästä tapahtuu ilman, että käyttäjä tekee mitään. Kun laitteet on kerran otettu käyttöön, ne osaavat hoitaa monta asiaa keskenään taustalla.

Yhteys syntyy ennen kuin sitä ehtii ajatella

Langattomien kuulokkeiden käyttäminen on hyvä esimerkki. Kun kotelo avataan, kuulokkeet saattavat yhdistyä puhelimeen jo ennen kuin ne ovat korvissa. Autossa puhelin voi puolestaan muodostaa yhteyden auton järjestelmään heti, kun kuljettaja istuu sisään. Älykello ja puhelin vaihtavat tietoja päivän mittaan ilman erillistä käskyä. Kelloon ilmestyy puhelimeen tullut ilmoitus ja kellon keräämät tiedot siirtyvät takaisin sovellukseen.

Tämä kaikki tuntuu nykyään niin tavalliselta, ettei yhteyden muodostumista yleensä edes huomaa. Sen huomaa lähinnä silloin, kun se ei jostain syystä toimikaan.

Laitteet käyttävät erilaisia tapoja keskustella

Kaikki langaton viestintä ei kulje samalla tavalla. Bluetooth sopii hyvin lähellä toisiaan olevien laitteiden yhdistämiseen, minkä vuoksi sitä käyttävät esimerkiksi kuulokkeet, kellot ja monet auton järjestelmät.

Wi-Fi puolestaan yhdistää kodin laitteita internetiin. Televisio, pelikonsoli, robotti-imuri ja älykaiutin voivat kaikki olla yhteydessä samaan kotiverkkoon. NFC toimii vielä lyhyemmällä etäisyydellä. Sitä käytetään esimerkiksi lähimaksamisessa, jolloin puhelimen tai maksukortin tarvitsee olla vain muutaman senttimetrin päässä maksupäätteestä.

Käyttäjän ei yleensä tarvitse miettiä, mitä yhteystapaa milloinkin käytetään. Laite hoitaa valinnan pitkälti itse.

Keskustelukumppani voi olla toisella puolella maailmaa

Älylaitteiden välinen yhteys ei aina tarkoita sitä, että kaksi vierekkäistä laitetta keskustelisi suoraan keskenään. Välissä voi olla internet ja pilvipalvelu. Robotti-imurin ohjaaminen puhelimella näyttää yksinkertaiselta: sovelluksesta painetaan nappia ja imuri lähtee liikkeelle. Käsky voi kuitenkin kulkea ensin valmistajan palvelimelle ja vasta sieltä kodissa olevalle laitteelle.

Sama toimintatapa on yleinen monissa älykodin laitteissa. Käyttäjälle sillä ei välttämättä ole suurta merkitystä niin kauan kuin kaikki toimii nopeasti.

Älykodissa yksi tapahtuma voi käynnistää toisen

Älykodissa laitteiden yhteistyö näkyy ehkä selvimmin. Liiketunnistin huomaa liikettä ja valo syttyy. Video-ovikello havaitsee vieraan ja lähettää ilmoituksen puhelimeen. Älykaiuttimelle annettu komento voi puolestaan sammuttaa valot tai käynnistää television.

Yhden tapahtuman taustalla voi siis olla useita laitteita ja yhteyksiä. Juuri tähän perustuu suuri osa kodin automaatiosta. Tavoitteena on, ettei käyttäjän tarvitse itse antaa jokaista pientä käskyä. Kun asetukset on tehty kerran, järjestelmä osaa reagoida tiettyihin tilanteisiin automaattisesti.

Hiljainen laite ei välttämättä ole toimettomana

Televisio voi olla pois päältä ja robotti-imuri telakassaan, mutta se ei välttämättä tarkoita, etteivät laitteet tekisi mitään. Verkkoon yhdistetyt laitteet voivat tarkistaa ohjelmistopäivityksiä, synkronoida tietoja tai odottaa uusia komentoja. Puhelimen sovellukset hakevat ilmoituksia, ja älykello pitää yhteyttä puhelimeen myös silloin, kun käyttäjä ei katso kumpaakaan.

Taustalla tapahtuva yhteydenpito on juuri se asia, joka tekee monista ominaisuuksista vaivattomia. Ilmoitus ilmestyy heti eikä vasta sitten, kun sovellus avataan.

Mitä enemmän laitteita, sitä enemmän yhteyksiä

Kodissa voi nykyään olla verkossa paljon muutakin kuin tietokone ja puhelin. Televisiot, pelikonsolit, kamerat, kellot, kaiuttimet ja jopa kodinkoneet muodostavat oman pienen digitaalisen ympäristönsä.

Samalla laitteiden päivityksistä ja asetuksista kannattaa pitää huolta. Vanha älylaite saattaa pysyä yhdistettynä verkkoon vuosia sen jälkeen, kun sen olemassaoloa ei juuri enää ajattele.

Useimmiten laitteiden jatkuva keskustelu jää täysin näkymättömäksi. Päivän aikana puhelin, kello, kuulokkeet, auto ja kodin muut laitteet ovat voineet vaihtaa tietoa lukemattomia kertoja. Käyttäjän näkökulmasta mitään erityistä ei tapahtunut – ja juuri niin järjestelmän kuuluukin toimia.